Sari Palmgren:
Tanssin viisi vuotiaana television edessä huivitanssia saadakseni huomiota just siinä hetkessä. Nyt tanssin, koska haluan avata maailman tilaa fyysisen havainnoinnin ja liikkeen kautta.
Teen näyttämöteoksia, site-specific teoksia, tapahtumia, tanssielokuvia ja yhteisötaideprojekteja. Olen kiinnostunut vaikuttamisesta, eri totuuksista ja siitä kuinka ne muodostuvat: totuuden muodostumisen prosesseista. Sukellan usein tuntemattomaan, josta jatkan aiheen tutkimista dokumentaaristen keinojen kautta.
Rytmi on minulle tärkeä liikkeellinen ja esityksellinen elementti. Haen tanssijana momenttumia liikkeessä, ja koreografina sitä hetkeä jolloin tanssi vie mukanaan sekä tanssijan että katsojan. Viimeiset teokseni ovat käsitelleet ihmisen eläimellistä puolta, kuolevaisuutta ja ympäristön tilaa.
Minua kiinnostaa mistä ihmiset syttyvät.